3/15/2016

Tubetus?

 Syödessä, juodessa, kävellessä, ulkoillessa, töissä, koulussa, sängyssä, paskalla käydessä, se kulkee mukana kaikkialle. Miten voisit elää elämääsi ilman, että katsoisit samalla YouTubesta miten muut sitä elävät? 


Esitän kysymyksiä ja kyseenalaistan, pohdin ääneen aihetta tubettaminen

Miksi ihmiset tubettaa?
"Mä en tee tätä rahan takia." Mitä jos kysytään, että jos et saisi siitä rahaa, tekisitkö sitä? Samalla kun tubettajat kertovat kuinka siistit bileet Silja Linellä viime viikonloppuna oli, he myyvät samalla sinulle jotain tavaramerkkiä, heille maksetaan siitä. Yrityksille riittää, että heidän logonsa vilahtaa sekunnin tai kaksi jossain videossa. Jokaisessa videossa myydään sinulle jotain. Se tubettaja myy sinulle jotain. Se tuotemerkki sen tubettajan takana myy sinulle jotain. Se tubettaja on niille väline saada jollekin tuotteelleen näkyvyyttä. Kun 40-tuhatta somettajaa katsoo päivittäin jonkun muoti-vloggarin Seppälän tälle sponssaamia vaatteita, on se Seppälälle ilmaista mainontaa ja vieläpä neljällekymmenelletuhannelle potentiaaliselle kuluttajalle. Ei sitä tarvitse ääneen videoillaan sanoa, että Samsung sponsoroi puhelimen ja kuulokkeet ilmaiseksi, siitä hyvästä koska joku esittelee niitä videoillaan. Ja ironista on se, että minäkin mainostan nyt tässä tekstissä tiettyjä tuotemerkkejä, ja vieläpä ilmaiseksi.
Jos se, että teet jotain ja saat siitä rahaa, määrittää työn, onko tubettaminen tubettajien työtä? Se on työtä, johon ei vaadita koulutusta, aikaisempaa työkokemusta, hygieniapassia, kouluarvosanoja tai todistuksia. Kärjistettynä, siihen riittää, että sinulla on kamera, nettiyhteys ja tietokone. Joissain maissa vloggajat ja tubettajat voivat ansaita keräämällä rahaa faneiltaan. Voisinko minä kerätä kolehtia vain olemalla minä?

Miksi tubettajia palvotaan? Miksi heitä pidetään ylempiarvoisina, sosiaalisen median jumalina? He ovat tavallisia ihmisiä. He tekevät samoja asioita kuin sinäkin. Heille järjestetään tapahtumia, joihin fanit voivat kokoontua ja pyytää heiltä nimmareita ja yhteiskuvia. Miksi et mene pyytämään nimmaria Alepan kassaneidiltä, koska hän on helvetin hyvä asiakaspalvelija, ja saa sinut hymyilemään pirteydellään, niin kuin se tubettaja? Miksi et halua yhteiskuvaa katusoittajan kanssa, joka sai sinut pysähtymään ja kuuntelemaan livemusiikkia, joka antoi itsestään muille ilman, että se piti videoida YouTubeen? Merkitseekö ne kymmenentuhatta katsojaa YouTubessa enemmän, kuin ne kymmenentuhatta ohikulkijaa, jotka myös kuulivat ja näkivät sen kitaranrämpytyksen? Miksi se luku, joka näkyy katselukertojen muodossa videosi alla, määrittää ihmisarvosi? 

Näitä asioita minä pohdin. 

Ja sitten kysymys sinulle: Mitä sinä tekisit, jos sinulla olisi näin paljon näkyvyyttä ja valtaa sosiaalisessa mediassa? Kertoisitko työ- tai koulupäivästäsi, ruoka- ja vaateostoksistasi, perjantai-illastasi, aamuripulistasi tai hiustenvärjäyksestäsi kymmenilletuhansille katsojille? Voisit kertoa ympäristön tilanteesta, kasvihuoneilmiöstä, suvaitsevaisuudesta, lihateollisuudesta, ihmisarvoista tai jostain muusta melko tärkeästä asiasta niille kymmenilletuhansille katsojlle, vai valitsisitko sittenkin esitellä Hennes&Mauritzin sponsoroimia alushousuja?

Mutta tämähän on vain jonkun katkeran bloggaajan marinaa tubettamisesta. Suhtautuisitko siihen eri tavoin, jos minulla olisi 10 000 lukijaa?



Kiitos ja anteeksi